Debianin laitevaatimukset eivät ole ankarampia kuin Linuxin ytimen ja GNU-työkalusarjan vaatimukset. Niinpä kaikki laitealustat joille on siirretty Linux-ydin, libc, gcc, jne, ja joille on olemassa Debianin siirros, kelpaavat Debianille. Debianin Siirrokset-sivulta osoitteessa http://www.debian.org/ports/arm/ löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa laitealustan ARM järjestelmistä joissa Debiania on kokeiltu.
Tässä luvussa ei kerrota kaikkia laitealustan ARM tuettuja laitteistokokoonpanoja, vaan kerrotaan yleisempää tietoa ja annetaan viitteet joista lisätietoa löytyy.
Debianin versio 4.0 tukee kahtatoista suoritinperhettä ja kunkin suoritinperheen useaa ”suoritinmallia”.
| Suoritinperhe | Nimi Debianissa | Suoritinarkkitehtuuri | Malli |
|---|---|---|---|
| Intel x86-koneet | i386 | ||
| AMD64 & Intel EM64T | amd64 | ||
| DEC Alpha | alpha | ||
| ARM ja StrongARM | arm | Netwinder ja CATS | netwinder |
| Intel IOP32x | iop32x | ||
| Intel IXP4xx | ixp4xx | ||
| RiscPC | rpc | ||
| HP PA-RISC | hppa | PA-RISC 1.1 | 32 |
| PA-RISC 2.0 | 64 | ||
| Intel IA-64 | ia64 | ||
| MIPS (big endian) | mips | SGI IP22 (Indy/Indigo 2) | r4k-ip22 |
| SGI IP32 (O2) | r5k-ip32 | ||
| Broadcom BCM91250A (SWARM) | sb1-bcm91250a | ||
| Broadcom BCM91480B (BigSur) | sb1a-bcm91480b | ||
| MIPS (little endian) | mipsel | Cobalt | cobalt |
| DECstation | r4k-kn04 | ||
| r3k-kn02 | |||
| Broadcom BCM91250A (SWARM) | sb1-bcm91250a | ||
| Broadcom BCM91480B (BigSur) | sb1a-bcm91480b | ||
| Motorola 680x0 | m68k | Atari | atari |
| Amiga | amiga | ||
| 68k Macintosh | mac | ||
| VME | bvme6000 | ||
| mvme147 | |||
| mvme16x | |||
| IBM/Motorola PowerPC | powerpc | CHRP | chrp |
| PowerMac | pmac | ||
| PReP | prep | ||
| Sun SPARC | sparc | sun4m | sparc32 |
| sun4u | sparc64 | ||
| sun4v | |||
| IBM S/390 | s390 | IPL VM-lukijalta ja DASD:ltä | generic |
| IPL nauhalta | tape |
Tässä ohjeessa käsitellään asennusta ARM-laitealustalle. Muiden Debianin tukemien laitealustojen tietoja kannattaa etsiä Debianin Siirrokset-sivuilta.
Jokainen erilainen ARM-laitealusta vaatii oman ytimensä. Tästä syystä Debianin vakiojakelu tukee asennusta vain muutamalle yleisimmälle järjestelmälle. Debianin sovelluksia sitävastoin voi käyttää kaikilla ARM-suorittimilla.
Useimpia ARM-suorittimia voi käyttää joko big endian tai little endian -toimintatiloissa. Nykyisistä järjestelmätoteutuksista enemmistö käyttää kuitenkin little endian -toimintatilaa. Debian tukee tällä hetkellä vain little endian ARM-järjestelmiä.
Tuetut järjestelmät ovat:
Tämä on itse asiassa nimi StronARM 110 -suorittimeen ja Intel 21285 Northbridge (tunnetaan myös nimellä Footbridge) -piirisarjaan perustuvalle ryhmälle koneita. Siihen kuuluvat koneet kuten: Netwinder (luultavasti eräs yleisimpiä ARM-koneita), CATS (tunnetaan myös nimellä EB110ATX), EBSA 285 ja Compaq personal server (cps eli skiff).
Intelin I/O Processor (IOP) -tuoteperhettä löytyy useista tiedon tallennukseen ja käsittelyyn tarkoitetuista tuotteista. Debian tukee tällä hetkellä IOP32x-laitealustaa, johon kuuluvat IOP 80219 ja 32x -piirit, joita käytetään usein Network Attached Storage (NAS) -laitteissa. Debian tukee erityisesti kahta tuollaista laitetta: GLAN Tank IO-Datalta ja Thecus N2100.
IPX4XX-laitealusta perustuu Intelin XScale ARM-ytimeen. Tällä hetkellä on tuettu vain yksi IPX4XX-pohjainen järjestelmä, Linksys NSLU2. Linksys NSLU2 (Network Storage Link for USB 2.0 Disk Drives) on pieni laite joka on tarkoitettu tallennustilan helppoon tarjoamiseen verkon kautta. Siinä on Ethernet-liitäntä ja kaksi USB-porttia joihin voi liittää kiintolevyjä. Kolmannen osapuolen webbisivulla on asennusohjeita.
Tämä kone on vanhin tuettu laitteisto, mutta sen tuki ei ole täydellinen uudessa asentimessamme. Siinä on RISC OS ROM:illa, ja Linux voidaan käynnistää tuosta käyttöjärjestelmästä linloaderin avulla. RiscPC:ssä on suoritinkortti moduulina, jossa tyypillisesti on 30 MHz 610, 40 MHz 710 tai 233 MHz Strongarm 110 -suoritin asennettuna. Emolevyllä on yhdysrakenteisena IDE, SVGA-näytönohjain, rinnakkaisportti, yksi sarjaportti, PS/2 näppäimistöportti ja epästandardi hiiriportti. Epästandardi moduulien laajennusväylä sallii kokoonpanosta riippuen enintään kahdeksan lisälaitekortin asennuksen, useille näistä moduuleista on ajurit Linuxissa.
Debianin tuki graafisille käyttöliittymille määräytyy pohjana olevan X.Org:n X11-järjestelmän tuesta. Useimmat AGP-, PCI- ja PCIe-näytönohjaimet toimivat X.Org:lla. Yksityiskohtainen tieto tuetuista grafiikkaväylistä, näytönohjaimista, näytöistä ja osoitinlaitteista löytyy osoitteesta http://xorg.freedesktop.org/. Debianin versiossa 4.0 on X.Org versio 7.1.