Debianin laitevaatimukset eivät ole ankarampia kuin Linuxin ytimen ja GNU-työkalusarjan vaatimukset. Niinpä kaikki laitealustat joille on siirretty Linux-ydin, libc, gcc, jne, ja joille on olemassa Debianin siirros, kelpaavat Debianille. Debianin Siirrokset-sivulta osoitteessa http://www.debian.org/ports/amd64/ löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa laitealustan AMD64 järjestelmistä joissa Debiania on kokeiltu.
Tässä luvussa ei kerrota kaikkia laitealustan AMD64 tuettuja laitteistokokoonpanoja, vaan kerrotaan yleisempää tietoa ja annetaan viitteet joista lisätietoa löytyy.
Debianin versio 5.0 tukee yhtätoista suoritinperhettä ja kunkin suoritinperheen useaa ”suoritinmallia”.
| Suoritinperhe | Nimi Debianissa | Suoritinarkkitehtuuri | Malli |
|---|---|---|---|
| Intel x86-koneet | i386 | ||
| AMD64 & Intel EM64T | amd64 | ||
| DEC Alpha | alpha | ||
| ARM | arm | Netwinder ja CATS | netwinder |
| armel | Versatile | versatile | |
| arm ja armel | Intel IOP32x | iop32x | |
| Intel IXP4xx | ixp4xx | ||
| Marvell Orion | orion5x | ||
| HP PA-RISC | hppa | PA-RISC 1.1 | 32 |
| PA-RISC 2.0 | 64 | ||
| Intel IA-64 | ia64 | ||
| MIPS (big endian) | mips | SGI IP22 (Indy/Indigo 2) | r4k-ip22 |
| SGI IP32 (O2) | r5k-ip32 | ||
| MIPS Malta (32 bit) | 4kc-malta | ||
| MIPS Malta (64 bit) | 5kc-malta | ||
| Broadcom BCM91250A (SWARM) | sb1-bcm91250a | ||
| Broadcom BCM91480B (BigSur) | sb1a-bcm91480b | ||
| MIPS (little endian) | mipsel | Cobalt | cobalt |
| MIPS Malta (32 bit) | 4kc-malta | ||
| MIPS Malta (64 bit) | 5kc-malta | ||
| Broadcom BCM91250A (SWARM) | sb1-bcm91250a | ||
| Broadcom BCM91480B (BigSur) | sb1a-bcm91480b | ||
| IBM/Motorola PowerPC | powerpc | PowerMac | pmac |
| PReP | prep | ||
| Sun SPARC | sparc | sun4u | sparc64 |
| sun4v | |||
| IBM S/390 | s390 | IPL VM-lukijalta ja DASD:ltä | generic |
| IPL nauhalta | tape |
Tässä ohjeessa käsitellään asennusta AMD64-laitealustalle. Muiden Debianin tukemien laitealustojen tietoja kannattaa etsiä Debianin Siirrokset-sivuilta.
Kaikki tiedot tuetuista oheislaitteista löytyvät ohjeesta Linux Hardware Compatibility HOWTO. Tässä luvussa kerrotaan vain perusteet.
Myös sylimikroja tuetaan ja nykyään useimmat sylimikrot toimivat suoraan. Jos sylimikrossa on erikoisrakenteisia tai ei-avoimia komponentteja ei kaikki toiminnallisuus ehkä ole tuettu. Oman sylimikron toimivuuden GNU/Linuxin kanssa voi tarkistaa Linux Laptop -sivuilta.
Monen suorittimen tuki — kutsutaan myös nimellä ”symmetric multiprocessing” eli SMP — on saatavilla tälle arkkitehtuurille. Debianin julkaisun 5.0 vakioytimeen on käännetty mukaan SMP-alternatives -tuki. Ydin tunnistaa suorittimien (tai suoritinytimien) määrän ja ottaa automaattisesti SMP:n pois käytöstä yhden suorittimen järjestelmissä.
Konsolille olisi käytettävä VGA-yhteensopivaa näyttöliitäntää. Lähes kaikki uudet näytönohjaimet ovat VGA-yhteensopivia. Ikivanhojen standardien kuten CGA, MDA tai HGA pitäisi myös toimia, kunhan ei tarvita X11-tukea. Huomaa, ettei X11:ta käytetä tässä ohjeessa kuvatussa asennusprosessissa.
Debianin tuki graafisille käyttöliittymille määräytyy pohjana olevan X.Org:n X11-järjestelmän tuesta. Useimmat AGP-, PCI- ja PCIe-näytönohjaimet toimivat X.Org:lla. Yksityiskohtainen tieto tuetuista grafiikkaväylistä, näytönohjaimista, näytöistä ja osoitinlaitteista löytyy osoitteesta http://xorg.freedesktop.org/. Debianin versiossa 5.0 on X.Org versio 7.3.
Melkein kaikilla Linux-ytimen tukemilla verkkokortteilla (NIC) pitäisi olla tuki myös käynnistyslevyillä. Laiteajuri saattaa olla moduuli, joka tavallisesti ladataan automaattisesti. Joukkoon kuuluvat useimmat PCI- ja PCMCIA-kortit.
ISDN on tuettu, mutta ei asennuksen aikana.
Langattomat verkotkin ovat yleensä tuettuja ja kasvava joukko langattomia sovittimia on tuettu virallisessa Linux-ytimessä, vaikkakin monet niistä vaativat laiteohjelmiston lataamisen. Langattomat sovittimet joita virallinen Linux-ydin ei tue voidaan yleensä saada toimimaan Debian GNU/Linuxissa, mutta ne eivät ole tuettuja asennuksen aikana.
Langattoman verkon käyttö asennuksen aikana on yhä kehitysvaiheessa. Sen toimimiseen vaikuttaa sovittimen tyyppi ja langattoman tukiaseman asetukset. Jos mitään muuta verkkosovitinta ei ole käytettävissä asennuksen aikana, on Debian GNU/Linux -jakelun asentaminen silti mahdollista käyttämällä täysiä CD-ROM- tai DVD-otoksia. Valitse vaihtoehto olla tekemättä verkon asetuksia ja asenna käyttämällä vain CD:llä/DVD:llä olevia asennuspaketteja. Tarvittava ajuri ja laiteohjelmisto voidaan asentaa kun asennus on päättynyt (uudelleenkäynnistyksen jälkeen) ja verkon asetukset voidaan tehdä itse.
Joissakin tapauksissa tarvittavaa ajuria ei ole saatavilla Debian-pakettina. Tällöin on etsittävä lähdekoodia Internetistä ja käännettävä ajuri itse. Se miten tämä tehdään ei kuulu tämän ohjeen piiriin. Jos ei mitään Linux-ajuria ole saatavilla, viimeisin konsti on käyttää pakettia ndiswrapper, jonka avulla voidaan käyttä Windows-ajuria.
Linus tukee suurta valikoimaa laitteita kuten hiiret, tulostimet, skannerit, PCMCIA- ja USB-laitteet. Useimpia näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmää asennettaessa.
USB-laitteet toimivat yleisesti ottaen hienosti, vain jotkin USB-näppäimistöt saattavat vaatia lisäasetuksia (katso Kohta 3.6.4, ”Varottavia laitetason ilmiöitä”).
Todetaan taas, että Linux Hardware Compatibility HOWTO kertoo onko jokin nimenomainen laite tuettu Linuxissa.